Tomorrow Elephant

So I’m spending a quiet couple of weeks at home, working on my thesis and trying not to sneeze my brains out, when the Finnish parliament decides to vote on some modifications of copyright law, in accordance with an EU directive that pretty much follows the guidelines of the DCMA act in the States. To put it briefly, the new law sucks: it has all that idiotic DRM stuff that Cory Doctorow loves to rant about This is one of the few political issues that really gets me worked up, so like many like-minded people, I wrote a letter to a few members of the Finnish Parliament who will be voting on the new law.

Here it is, in Finnish only.

Arvoisa kansanedustaja,

Haluan täten ilmaista syvän huolestuneisuuteni eduskunnan suuressa valiokunnassa tällä hetkellä käsiteltävänä olevan tekijänoikeuslain uudistuksen johdosta. Tutustuttuani lakiesitykseen sekä eduskunnan verkkosivujen sekä EFFI ry:n julkaiseman materiaalin kautta en voi muuta kuin ihmetellä, voidaanko laki todellakin hyväksyä nykyisessä muodossaan.

Lakiesitys sisältää useita vähintäänkin kyseenalaisia ja tulkinnanvaraisia kohtia, joista tavalliselle kansalaiselle on parhaassakin tapauksessa pelkkää vahinkoa. Erityisen huolestuttava on mielestäni paljon viime aikoina mediassakin esillä ollut pykälä 50 a, § Teknisen suojauksen kiertämiskielto. Pykälän kirjaimellisesti ottaminen käytännössä kriminalisoisi kannettavien mp3-soittimien käytön, sillä se tekisi laittomaksi teknisen suojauksen murtamisen myös yksityiseen käyttöön tarkoitettua kopiointia varten. Tämä käytännössä takaa, että valtaosa kyseisten laitteiden omistajista ei tule noudattamaan lain kirjainta, puhumattakaan siitä, mitä mp3-soittimien maahantuonnille tulee tapahtumaan. Mieleen tulee vääjäämättä, että tällainen lakipykälä toimii lähinnä mediayritysten kilpailunestotyökaluna. Suoranaiseen piratismiin sillä on tuskin mitään vaikutusta, sillä laittomasti musiikkia ja elokuvia Internetissä levittävät tahot murtavat tekniset suojaukset joka tapauksessa, laista piittaamatta.

Matematiikan jatko-opiskelijana olen myös huolissani siitä, että lakiesitys rajaa teknisiin suojausmenetelmiin kohdistuvan tutkimuksen tiukasti yliopistoihin ja yrityksiin. Tästä on lyhyt matka Yhdysvaltojen tilanteeseen, jossa hiljattain venäläinen ohjelmoija Dimitri Skylarov kertoi hakkerimessuilla Vegasissa Adoben sähköisten kirjojen lukitusten virheistä. FBI piti häntä pidätettynä kuukauden. Hän myönsi syyllisyytensä, palasi Venäjälle, ja Venäjän ulkoministeriö kehotti tutkijoitaan pysymään poissa amerikkalaisista konferensseista, koska USA:sta oli tullut maa, jossa tiettyjen kaavojen ja yhtälöiden esittäminen on lainvastaisia. Olisi surullista, jos Suomessa kävisi samoin. Nykyisessä muodossaankin lakiesitys rajoittaa yksityisten harrastajien tekemiä innovaatioita, ja tekisi toteutuessaan Linux-käyttöjärjestelmän tapaiset suuret suomalaiset menestystarinat tulevaisuudessa lähes mahdottomiksi.

Aloittelevana kirjailijana tekijänoikeussuoja on lähellä sydäntäni, ja ymmärrän tarpeen tekijänoikeuslain uudistukselle. Tietoyhteiskunnan tragedia on, että lainsäädännön on vaikea pysyä yhä nopeammin kehittyvän teknologian mukana. Tekijänsuojalain uudelleenmuotoilu vastaamaan uusiin haasteisiin on yksi tärkeimmistä juridisista ongelmista kaikissa kehittyneissä maissa, etenkin Suomessa, jota on pitkään pidetty toimivan informaatioyhteiskunnan mallimaana.

Uusi lakiesitys on yksi tämän murrosvaiheen solmukohdista. Niinpä toivoisinkin, että harkitessaan uuden lakiesityksen hyväksymistä suuri valiokunta pohtisi asiaankuuluvalla vakavuudella kaikkia lain mahdollisia seuraamuksia. Ei kannata hätiköiden säätää lakia, joka pitkällä tähtäimellä paitsi heikentäisi kansalaisoikeuksia ja sananvapautta Suomessa vaan myöskin vahingoittaisi korjaamattomasti sitä vapaan innovaation ja itseilmaisun ilmapiiriä, jossa tietoyhteiskuntaa on maassamme kuluneen vuosikymmenen aikana rakennettu.

Pyydän kunnioittavasti teitä ottamaan nämä näkökohdat huomioon, kun suuri valiokunta käsittelee asiaa keskiviikkona.

Hannu Rajaniemi